Minuun sattuu

Ollaan kuin ei oltaiskaan.
Kaikki tuntuu unelta jota elän.
Näissä unissa olen yleensä avuton.
En pysty juoksemaan enkä liikkumaan.
Olen niin avuton kuin olen ajatuksissa.
Onneksi sinä olet tukipilarini.
Nyt minä rakensin palatsin mikä pysyy pystyssä.
Sinä pidät pystyssä sitä.
Vai pidätkö kuitenkaan?
En tiedä oletko edes olemassa koska olet liian täydellistä.

Voisin järsiä toisen käden irti

Asioita joita tapahtui, ei tapahtunut minulle.

Olin kaiken keskellä. Täysin vapaana. Irrotettuna kaikesta.

Huomasin ettei vapaus ole minua varten.

Unohdin itseni. Unohdin kaiken.

Tyhjä aukko muistissa.

En tiedä kauan se kesti.

Kuinka paljon tikitystä kului sen aikana?

Havahdun. Olen rikki. Haavoittuvainen.

Olin sodassa ilman suojaa.

Kipua. Joka ei aiheutunut pienen miehen huutelusta.

Vaan muiden vihasta.

Minut revittiin. Riistettiin. Kaikki vietiin pois.

Olin hullu ilman diagnoosia.

Minun vapaus riistettiin.

Kipu oli suurempi kuin ennen auringonnousua.

Enää mieleni ympärillä ei ollut seiniä jotka pitivät minua vankina.

Seinät olivat ympärillä enkä saanut itse niitä hakattua.

Ahdistus, pelko, huuto, suolainen virta kasvoilla, karvas maku suussa.

Mikään ei poistanut niitä.

Olin vankilassa jotka muut olivat rakentaneet minulle.

Minä tapoin itseni sinä iltana.

Kuoletin sisältä.

Jotta ikinä ei tarvitsisi tuntea.

Se minkä herätin eloon itsestäni.

Tappoi minut sinä iltana.

Jokainen tunne oli asettettuna lasipurkkiin.

Joita katselin illalla ilman kaipausta.

Minä näin sen, mutta en tuntenut.

Joskus avasin yhden jotta voisin taas tuntea.

Enää en pysty.

Lasipurkit ovat taas täynnä.

Enkä avaa niitä enää.

Älä sinäkään avaa niitä minulle.

Kun mikään ei riitä

Paistaako aurinko risukasaan?

Mietin sitä monta kertaa ennen.

Liian monta.

Loputtoman.

Minä tavoitin auringonsäteet.

Olin liian onnellinen.
Sen päivän ei koskaan pitänyt koittaa.

Havittelin täydellistä onnea.

Kiipesin säteitä pitkin aurinkoa kohti,

kunnes tajusin palavani.

Kipu oli suurempi kuin onni.

Miksi minä kiipesin?

Olinko tietämätön?

Sokea ilman opaskoiraa?

Minua huudetaan takaisin.
Heitetään köysillä
ja toivotaan että tarttuisin niihin.
En halua tarttua niihin.
En enää kertaakaan.
Haluan tehdä sen virheen

josta opin.