Jotenkin vaan tuntuu niin vaivalloiselta...
ihmeellisen selkeä alotus.
Näin 41 auringonnousua kalterien läpi.
Odotin taas milloin voisin pyytää päästä pois.
Mutta en pystynyt.
Jokin sinussa sait minut jäämään vaikka
halusin niin paljon pois.
Halusin taas lentää vapaana taivaalla
ja tuntea vain se viima siipien välissä.
vapaus
Tiesin etten voisi koskaan jättää vapautta
mutta silti hylkäsin sen.
Tiesin etten voisi elää kahlittuna
mutta silti lensin häkkiisi.
Tiesin että haluan pois
mutta en siltikään osannut pyytää.
Jäin mieluummin häkkiin kylpemään
tuskaan,
ikävään
ja keksittyyn rakkauteen.
Kunnes 13 auringonnousua sitten
lensin pois.
Lensin onnellisuudessa,
tunsin vapauden siipien välissä
ja nautin nuoruudesta.
Näin naamion taaksesi kuinka itkit.
Nyt olen nähnyt 13 auringonnousua vapudessa.
Ne ovat kauneimpia koskaan.
Tuska on kadonnut verkkokalvoilta,
suru lähti katseesta,
rumuus maisemasta,
ikävä mielestä.
Olisin halunnut repiä naamion kasvoiltasi,
antaa sinun huutaa tuska pois.
Mutta en pystynyt.
Ensimmäistä kertaa pystyin katsomaan ihmisiin
paljailla kasvoilla
ja sanomaan ettei minuun sattunut.
Minuun ei sattunut
enkä edes halunnut piilottaa sitä.
